Helsingin vuonna 1975 pidetystä ETYK-kokouksesta periytyvä ETYJ-järjestö on sopinut osana ns. luottamusta lisääviä toimia, että Euroopan sotavoimien raskaiden aseiden määrä ilmoitetaan vuosittain. Vaikka luottamusta Venäjän suuntaan ei enää lähes vuoteen ole ollut lainkaan, noudattaa Suomi sitoumuksiaan ja julkaisi vuotuisen ns. AEMI-ilmoituksen. Se tarjoaa kiinnostavan näkökulman Ukrainalle antamaamme sotilasapuun, josta valtiovalta ei ole antanut juuri mitään tietoja.
Verrattaessa ilmoituksia 1.1.2022 ja 1.1.2023 havaitaan muun muassa seuraavaa:
K9 Moukari 155 mm:n panssarihaupitsit lisää 10 kpl nyt 33 asetta
122 PsH74 -panssarihaupitsit määrä entinen 74 kpl
155 mm kaliiperin vedettävät tykit lisää 35 kpl nyt 169 asetta
152 mm kaliiperin vedettävät tykit määrä entinen 24 kpl
122 mm kaliiperin vedettävät tykit määrä entinen 474 kpl
122 mm:n raketinheittimet määrä entinen 35 kpl
298 mm:n raskaat raketinheittimet määrä entinen 41 kpl
120 mm:n raskaat kranaatinheittimet lisää 124 kpl nyt 822 kpl
BMP-2-rynnäkkövaunut määrä entinen 110 kpl
Sisu XA-180/185 -Pasi-kuljetusvaunut vähemmän 12 kpl nyt 464 kpl
MT-LB/MT-LBV-kuljetusvaunut vähemmän 69 kpl nyt 320 kpl
Lähes koko Ukrainan sodan ajan on julkisuudessa arvuuteltu, mitä apua olemme antaneet. Joitakin suomalaisia aseita ja a-tarvikkeita on bongattu ukrainalaisten käytössä. AEMI-ilmoituksesta voimme päätellä, että apumme on ollut jotain muuta kuin tykkejä ja raketinheittimiä. Niiden määrät eivät ole vähentyneet, vaan aseita on ilmestynyt kirjoihimme lisää!
Lisääntyneet K9 Moukarit perustuvat vuonna 2017 tehtyyn kauppaan, jonka toimitukset jatkuvat alkuperäisen toimitusaikataulun mukaan vielä pari vuotta. Olemme hankkineet panssarihaupitseja sen verran, kun niille pystytään kouluttamaan miehistöjä. Oletettavasti tänä vuonna maahan saadaan enemmän, kun tykkejä hankittiin lisää ja miehistöjäkin valmistuu kahdesta joukko-osastosta.
Entäpä siten jostain ilmestyneet 155 mm:n vedettävät tykit. Näiden osalta Maavoimien esikunta kertoi Suomen Sotilaalle, että ETYJille lähetettyihin ilmoituksiin oli jäänyt virhe, joka nyt siis on korjattu. Näiden kotimaisten tykkien valmistus päättyi jo parikymmentä vuotta sitten, joten ei niitä mistään ole lisää voinutkaan tulla.
Ennen joulua oli julkisuudessa tieto, jonka mukaan Ukrainan presidentti Zelenskyi olisi kiittänyt Suomea antamistamme kevyistä raketinheittimistä. Koko mediakenttämme läpäissyt ”uutinen” oli käännösvirhe, sillä Zelenskyi ainoastaan toivoi meiltä tällaista lahjoitusta. Ukrainalla on itsellään näitä heittimiä, samoin kun 152K89-tykkejä. Niiden käyttöönotto ja ylläpito olisi hyvin helppoa verrattuna monimutkaisiin länsiaseisin. Meillä on ilmeisesti katsottu, ettei kauaskantoisista 152K89-tykeistä voida luopua, kun niille on juuri koulutettu uudet käyttäjät. Kevyitä raketinheittimiä ei myöskään voitaisi nopeasti korvata, ja niillekin on uudet käyttäjät koulutettu lähivuosina.
Taisteluajoneuvojen osalta havaitaan, ettei itäkalustoa edustavia BMP-2-rynnäkkövaunuja ole annettu, mutta MT-LB- sekä Pasi-kuljetusajoneuvojen osalta määrät ovat vähentyneet. Kyse ei varmuudella ole siitä, että kaikki vähentyneet olisivat nyt Ukrainassa, sillä poistuuhan vanhoja ajoneuvoja muutenkin koko ajan käytöstä. Syksyllä mediassa bongattiin tuhottu Pasi, mutta niitä on voinut esimerkiksi Virokin lahjoittaa.
Kesällä bongasivat aseiden jäljittäjät suomalaisen hieman vanhemman sukupolven 120 KRH92-85 -kranaatinheittimen. Mutta tämän 120 mm:n luokan heittimet ovatkin lisääntyneet toistasataa kappaletta. Mitenkäs tämän sitten selittäisi? Puolustusvoimat ei vastannut asiaa koskevaan tiedusteluumme, joten on yritettävä valistunutta arvausta. Näin isoa (124 kpl) virhettä on tuskin kirjanpidossa tehty. Kyse voisi olla rannikkojoukkojen krh-komppanioista, joita tällä määrällä kalustaisi vara-aseineen 10 kpl 12 aseen komppaniaa. Rannikkojoukot kuuluvat meillä organisatorisesti Merivoimiin. Niiden kalustoa ei teknisesti tarvitse ilmoittaa ETYJille.
Viime vuosikymmenellä nousi suuri kohu, kun samalla tavalla perusteltiin satojen tykkien ilmestymistä yhtäkkiä näihin ilmoituksiin. Viime vuonna menehtynyt ETYJin kunniapuheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva tuomitsi silloin jyrkästi moisen kikkailun, ja Puolustusministeriö lupasi, ettei sama menettely enää toistu.
Olemme siis muiden Euroopan maiden tapaan antaneet Ukrainaan vähemmän tärkeää kalustoamme; onhan meillä edelleen itärajamme puolustettavana. Niin sanottu ”tappava apumme” on ollut pääasiassa ampumatarvikkeita, arvatenkin lähivuosina vanhentuvia eriä. Tulevien vuosien räjäytys- ja hävitysleirit Kittilässä ovat siis totuttua pienempiä. Edellä oleva pohdinta kohdistuu ainoastaan raskaimpiin aseisiin, ilmatorjunta-, panssarintorjunta-aseistus sekä kevyt krh ovat näiden ilmoitusten ulkopuolella.
Artikkelikuva: MT-LB-kuljetusajoneuvo. Puolustusvoimat
