Suomen Sotilas seurasi eilen puolustusvoimien kuluvan vuoden pääsotaharjoitusta Sotinpuron harjoitusalueella Nurmeksessa.
Paikalla oli viimeajoilta tuttuun tapaan runsaasti mediaa – kaukaisimmat vieraat Ranskasta sekä Keski-Euroopasta.
Suurimman huomion keräsi kuitenkin harjoitukseen tutustunut ylipäällikkö, tasavallan presidentti (kapt res) Sauli Niinistö. Hän oli aloittanut tarkastuksensa jo edellisenä päivänä ja viettänyt yönsä puolijoukkueteltassa.
Pääharjoitus järjestetään vuorotellen eri puolilla maatamme. Pohjois-Karjalassa on sodittu viimeksi vuonna 2015. Maasto siellä on metsävaltaista ja aukeaa varsin vähän. Korkeat vaarat rajoittavat mekanisoitujen joukkojen liikkumista, joten taistelut keskittyvät tieurien varsille.
Vielä ainakin tällä kertaa vastakkain iskivät tutut arkkiviholliset, siniset ja keltaiset. Jatkossahan vihollisen värit tulevat muuttumaan.
Virallisesti taisteltiin ”nopeasti etenevässä tilanteessa”, toisin sanoen maahan hyökkäävää vahvaa vihollista vastaan. Nyt sitä kuvasi keltaisen osapuolen taisteluosasto eli suunnilleen pataljoonan ja patteriston kokoinen joukko lisättynä huolto- ja tukiosin.
Mediaväen isäntänä toiminut Kainuun prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Arto Hirvelä kertoi, että taistelut aloitettiin Pohjois-Karjalan rajavartioston taistelulla maahantunkeutujaa vastaan kaukotaistelualueella. Mekanisoidun vihollisen jatkaessa hyökkäystä yksi jääkäripataljoona viivytti vihollista kahden vuorokauden ajan. Vastustajan lyömiseksi suoritettiin toisen jääkäripataljoonan vastahyökkäys.
Taistelut huipentuvat huomenna torstaina. Perjantaina täyttyvät Pohjois-Karjalan tiet 1400 ajoneuvon aloittaessa paluumarssit takaisin varuskuntiin.
Seurasimme viivyttävää jääkärikomppaniaa sen valmistautuessa puolustukseen. Komppania koostui täysin reserviläisistä – ainoastaan sen päällikkö kapteeni Jani Hautala oli kantahenkilökuntaa. Nykyisin enemmistö kertaajista on muutama vuosi sitten varusmiespalveluksensa suorittaneita. Niinpä nämäkin reserviläiset olivat noin 23-24 vuotiaita; kotiutuneet vuonna 2019.
Tulenjohtaja vänrikki Räsänen oli joutunut hänelle uuteen tehtävään komentojoukkueesta. Hänen kouluttajanaan toimi reserviläiskouluttaja, 48-vuotias vääpeli Petteri Luokkala Oulusta. Reserviläiskouluttajat eivät kuulu harjoitettavaan joukkoon, vaan toimivat kantahenkilökunnan apuna kouluttaen toisia reserviläisiä. Molempien osaaminen joutui testiin, kun vänr Räsänen selvitti toimintaansa presidentti Niinistölle. Ylipäällikkö ei tyytynyt hänelle kerrottuihin valmiiden maalien paikkoihin, vaan osasi kysyä asiantuntevasti: ”Entä, jos vihollinen tuleekin muualta?” Myöhemmin kerrottiin, että näin myös seuranneessa taistelussa myöhemmin kävi.
Viivytysvaiheessa ei epäsuoraa tulta ole yleensä paljonkaan käytössä. Sehän jäisi hitaammin liikkuvana hyökkääjän jalkoihin. Niinpä nytkin taistelua tuki ainoastaan kolmiputkinen 81mm kevyt kranaatinheitinjoukkue. Vihollisella epäsuoraa tulta on käytössä runsaasti.
Iltapäivällä seurasimme saman komppanian toisen joukkueen valmistautumista viivyttämään vihollista. Panssaroitu kärki oli tarkoitus pysäyttää ensin miinoituksilla ja käydä pysähtyneiden panssariajoneuvojen kimppuun sinkoasein. Tiheässä nuoressa mäntymetsissä ei panssarintorjuntaohjuksista ole apua, kun ne osuisivat matkalla puihin. Joukkueenjohtaja vänrikki Ruotsalainen oli ryhmittänyt joukkonsa pienelle kukkulalle, josta etumaastoon näki ainoastaan sadan metrin verran. Kirkasliivinen bussilasti mediaväkeä olisi ollut erinomainen ”maalinosoittaja” vihollisen tulenjohtajalle, mutta joukkueen onneksi ei vihollisen hyökkäystä vielä tapahtunut. Kaksipuoliset taisteluharjoitukset eivät ole ennalta ”käsikirjoitettuja”, vaan johtajat operoivat joukoillaan vastustajan liikkeiden mukaisesti. Tietokone laskee lopputuloksen molempien osapuolten taistelijoiden henkilökohtaisten onnistumisten mukaan.
Maastosta palattuaan oli presidentti Niinistö median tentittävänä. Kysymykset käsittelivät suurimmaksi osaksi maailmanpolitiikkaa, kuten lehdet jo eilen kertoivat. Reserviläisten ja varusmiesten vakava asenne harjoitteluun oli tehnyt häneen suuren vaikutuksen.
Samaa mieltä on Suomen Sotilaskin.
Otsikkokuva: Jääkäri Henri Niskanen odottaa vihollisen ilmaantumista.
