Brysselissä Naton päämajan edessä seisoo raudasta valettu taideteos, joka tunnetaan nimellä The NATO Star eli Naton tähti.
Pohjois-Atlantin liiton symbolista – nelisakaraisesta kompassiruusun pääilmansuuntien tähdestä päättivät silloiset 14 jäsenmaata 69 vuotta sitten. Naton ensimmäinen pääsihteeri Lord Hastings Ismay selitti sen symboliikkaa seuraavasti: ”Nelisakarainen tähti symboloi kompassia, joka johtaa meidät oikealle tielle ja rauhan polulle. Ympyrä edustaa yhtenäisyyttä, joka sitoo 14 Nato-maata yhteen.”
Samantyylinen mutta viisisakarainen tähti tunnetaan Pohjantähden symbolina. Merikartoissa merenkulkuun liittyvä ”merellinen tähti” (nautical star) on pohjoista symboloiva merkki. Kylmän sodan aikoina viisisakarainen tähti olisi kuitenkin helposti muistuttanut sosialismin punatähteä ja Yhdysvaltain valkoista tähteä sekä erityisesti sen merivoimien epävirallista ”merellistä tähteä”.
Kun Pohjois-Atlantin liiton lippu nostettiin ensimmäistä kertaa salkoon Pariisissa 9. marraskuuta 1953, Atlantin valtamerta edustavan sinisen taustan edessä komeili nyt hyvin tuntemamme nelisakarainen tähti, tai paremminkin yksinkertaistettu nelisakarainen kompassiruusu viisisakaraisen pohjoista edustavan Pohjantähden sijaan. Vuonna 1971 valmistuneessa taideteoksessa The NATO Star löytyy kaksi ympyrää, jotka edustavat Pohjois-Atlantin molempia puolia, Eurooppa ja Amerikkaa.
Przewodów
Siirtykäämme kuitenkin symboliikasta tosielämään. Kun ohjus iski 15. marraskuuta 2022 puolalaiseen Przewodówin rajakylään, pystyi helposti näkemään, mitä tarkoittaa olla Naton jäsen, ja kuinka puolustusliiton rattaat alkoivat pyöriä nopeasti ja varmasti.
Ensimmäisenä näkyvänä askeleena Natoon kuuluvat lentokoneet laittoivat yhtäaikaisesti transponderit pois päältä; maailman suurimman sotilasliiton kommunikointia sekin. Ohjus oli osunut Naton jäsenvaltion alueelle. Selvästi tämä oli Natolle eri asia kuin noin sata samana päivänä Ukrainaan kohdistunutta ohjusiskua. Puolaa tuettiin heti, vaikka samanaikaisesti maa laitettiin myös Yhdysvaltojen talutushihnaan, ettei tapahtumaketju vain veisi mukanaan ja johtaisi epäviisaisiin päätöksiin. Nähtiin, kuinka Yhdysvaltain presidentti Joe Biden otti ensimmäisenä ja henkilökohtaisesti kantaa tilanteeseen Balin kokouksesta käsin. Vaikka Przewodówin tutkimukset oli vielä alussa ja monet kysymykset vielä vailla vastausta, ei kommentointia jätetty Pentagonin toisen rivien avustajien vastuulle, vaan tapauksesta tehtiin presidentin asia: kyse oli suurvaltapoliittisesta kysymyksestä, johon itse Yhdysvaltain presidentti otti kantaa. Joe Biden kertoi ”Naton kompassille, missä Pohjoinen on”, ja kompassi osoitti selvästi tilanteen rauhoittamisen suuntaan.
Voidaan tietysti spekuloida, oliko sillä hetkellä todella jo täysin selvää, kenen ohjus oli tappanut kaksi viatonta puolalaista ihmistä. Joka tapauksessa 30 maan diplomaattiset sekä salaisten palveluiden virkamieskoneistot olivat jo selvästi sitä mieltä, että kyse oli sota-ajan vahingosta, ei Venäjän hyökkäyksestä Puolaan – collateral damage, ei deliberate attack.
Yhdysvallat
Vaikka yksilötasolla puolalaisten kuolonuhrien kohtalon syy on samantekevää, sillä kuolleita tieto ohjuksen alkuperäistä ei herätä eloon, on poliittisella Euroopan rauhaa koskevalla tasolla tämä ero erittäin tärkeä. Siksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toisti lauseen ”not a deliberate attack” Naton ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa 16. marraskuuta ainakin viisi kertaa. Samalla hän toisti useita kertoja, että vaikka ohjus olisikin Ukrainan ilmatorjuntaohjus, syy oli Venäjän, sillä he hyökkäsivät ensin kansainvälisen lain vastaisesti Ukrainaan (”again, it is not Ukraine’s fault”).
On tärkeä ymmärtää, että Stoltenbergin puhe ei ollut hänen henkilökohtainen mielipiteensä, vaan 30 Nato-maan yhteinen virallinen kannanotto. Samana päivänä Yhdysvaltojen puolustusvoimien komentaja, Suomen vierailusta kesällä 2022 tuttu kenraali Mark Milley, kutsui Venäjän hyökkäystä Ukrainan infrastruktuuria kohtaan terrorikampanjaksi ja sotarikokseksi – suorempi ilmaus samana päivänä Suomen presidentiltä kuullusta lausunnosta.
Yhdysvalloilla on 11 lentotukialusta ja 69 sukellusvenettä; Suomella ei ole yhtäkään sukellusvenettä, lentotukialuksista puhumattakaan. Samalla Milley teki selväksi, että Yhdysvaltain puolustusvoimat ovat maailmalla ”numero yksi” ja Yhdysvallat ei tule sallimaan sitä, että Kiinasta tulisi vuoteen 2027 mennessä Aasian voimakkain sotilasmahti.
Nopeasti vai tarkasti?
Miksi tämä on edes mainitsemisen arvoista?
Keski-Euroopan suurimmat mediat, kuten esimerkiksi saksalainen Bild-lehti ja Euroopan suurin viikkolehti Der Spiegel osoittivat olevansa Naton koneistoon verrattuna amatöörimäisiä kriisinkäsittelijöitä. Tabloidien periaate ”nopeus ennen varmuutta” osoittautui jopa vaaralliseksi, kun kirjoitettiin Venäjän hyökkäyksestä Puolaan ja jopa kolmannesta maailmansodasta.
Puolan näkökulmasta katsoen ymmärrettävästi myös Puolan mediat rummuttivat Naton 5. artiklan puolesta. Perusteena olisi hyökkäys, ja siihen juuri Stoltenberg otti kantaa (”no deliberate attack”). Monet rauhanajan viestintään tottuneet poliitikot käyttivät jopa harkitsemattomasti omia Twitter-tilejään – esimerkkejä löytyy niin Keski- ja Itä-Euroopasta eri puolueiden edustajista. Suomessa poliitikot Marinista Orpoon tekivät selväksi, että ”seisomme Puolan rinnalla” (Sanna Marin), ”Venäjä pelaa vaarallista peliä iskemällä Puolaan” (Petteri Orpo) ja ”Venäjän isku Puolaan on selvä artikla 5 -tapaus” (Timo Heinonen).
Suomessakaan eivät kaikkien asiantuntijoina pidettyjen vaikuttajien mielipiteet olleet yksin rakentavia saati harkittuja. Joskus saattaa olla parempi vaihtoehto olla vain hiljaa, jos asiasta ei ole oikeaa tietoa. Suomessa, mutta myös Keski-Euroopassa ”asiantuntijat” varoittivat esimerkiksi ”artiklan 5 tai artiklan 4 mukaisesta” konsultoinnista.
Asioiden tunteminen auttaa
Edesmenneellä pitkän tiedustelu-uran tehneellä isälläni oli tapa sanoa, että lakitekstien tuntemus helpottaa tuomarin päätöksentekoa. Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla 4:ssä lukee vapaasti käännettynä seuraavaa: ”Osapuolet neuvottelevat keskenään aina, kun jokin niistä katsoo, että jonkin osapuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen riippumattomuus tai turvallisuus on uhattuna.” Juuri näin tehtiin Brysselissä 16. marraskuuta 2022 virkamiestasolla, Stoltenbergin lausunto oli sen lopputulos, ja tämä on hyvä asia.
Kun vaalit lähestyvät, poliitikkojen pieniäkin askeleita valvotaan tarkasti. Kyse ei ole kuitenkaan eri puolueiden eri suunnista, vaan nykymaailman tarpeesta olla heti jotakin mieltä ja jokaisessa asiassa asiantuntija. Media taas tarvitsee nopeasti asiantuntijoiden mielipiteitä, ja on varmasti vaikea todeta, että “minulla ei ole vielä mielipidettä, koska tarkka tieto puuttuu”. Nopeus on kuitenkin eri asia kuin viisaus. Hitaus ja epämääräiset vastaukset eivät ole myöskään aina hyve – joskus kyllä.
Pohjantähden alla
Przewodówin tapauksessa, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi rummutti 16. ja 17. marraskuuta vielä vahvasti, että ohjus olisi venäläinen. Sodassa olevalle presidentille maassa, johon yhden päivän aikana iski noin 100 venäläistä ohjusta, tämä sallittakoon. Toinen asia on, miten sellaiset lausunnot vaikuttavat Ukrainan uskovuuteen. Puolan presidentti Andrzej Duda tiedotti 25. marraskuuta, kun tutkimukset paikan päällä oli saatu valmiiksi, että Przewodówin kylään pudonnut ohjus oli Ukrainan ilmatorjuntaohjus. Hän tiedotti jo 16. marraskuuta, että asia olisi todennäköisesti näin. Samana päivänä Janesin ilmapuolustusekspertti Mark Cazaletosasi selitti todennäköiset tapahtumaketjut – ei jokainen asiantuntija ja poliitikko voi olla ilmatorjuntaohjusasiantuntija, ja se on myös sallittua myöntää. Lukeminenkin on ihan sallittua. Ja tässä tapauksessa vaikkapa ilmatorjunta-asiantuntijalta kysyminen.
Pohjois-Atlantin liiton symbolin alla toimiminen – ihan sama tarkoittaako tämä viisisakaraista Yhdysvaltain merimahtiin viittaavaa Pohjantähteä vai rauhan suunnan osoittavaa yksinkertaistettua kompassiruusua – ylläpitää meillä rauhaa. Toivottavasti Suomikin löytyy tuon tähden alta viimeistään Riian Nato-huippukokouksen aikana, ensi kesänä siis.
Väinö Linna kuvaili yöpakkasten ja noottikriisin aikaan suomalaisen kolmen sukupolven yhteiskunnan muutoksia. Vilho Koskelan lapsenlasten tai lapsenlapsenlasten tietotaitoon kuuluvat Pohjantähden monet uudet ulottuvuudet. Toivottavasti.
