HX-hanketta voi verrata jäävuoreen, josta vedenpinnan päällä on näkyvissä vain pieni osa. Nyt tuo pieni osa, tulevan kaluston valinta, on saatu päätökseen ennennäkemättömän mediahuomion saattelemana. Jäljellä on se suuri osa, josta julkisuudessa on puhuttu huomattavasti vähemmän. Mitä olemme hankkimassa ja mitä on vielä tehtävä, jotta Ilmavoimien nykyinen Hornet-hävittäjäkalusto saataisiin kokonaan korvattua uudella F-35A-kalustolla vuoteen 2030 mennessä?
Alkuvuoden 2022 tietojen mukaan HX-hankinnan kaupallisten neuvottelujen lähtökohtana ovat Lockheed Martinin lopullisen ja sitovan kevään 2021 tarjouksen lisäksi seuraavat ostajan toiveet: aluksi tilattava kokonaisuus, eräänlainen HX-aloituspakkaus, tulee koostumaan 4,703 miljardin euron arvoisista 64 F-35A-monitoimihävittäjästä uusimmassa Block 4 -konfiguraatiossa, 754,6 miljoonan euron AIM-120 AMRAAM- ja AIM-9X Block II+ (Plus) Sidewinder -ilmataisteluohjuksista sekä HX-järjestelmän huoltovälineistä, varaosista ja vaihtolaitteista, koulutusvälineistä, muista hankittavista järjestelmistä ja palveluista sekä vuosien 2025–2030 ylläpidosta, jotka maksavat yhteensä 2,920 miljardia euroa. Koko nyt hankittava HX-paketti maksaa 8,378 miljardia euroa.
Samassa yhteydessä neuvotellaan ja solmitaan tilaajan ja toimittajan välinen sopimus HX-järjestelmän kansallisen huoltovarmuuden takaavasta teollisesta yhteistyöstä alan suomalaisen teollisuuden kanssa, sen arvo on vähintään 30 % hankinnan arvosta. HX-hankkeen ulkopuolisen, mutta muuta suomalaista sotilas- ja turvallisuusalan osaamista kohentavan epäsuoran teollisen yhteistyön osuuden on oltava vähintään 500 miljoonaa euroa. Teollisen yhteistyön työllistävä vaikutus on noin 6 000 miestyövuotta. Kaupallisen sopimuksen neuvottelut ja lopullinen solmiminen tapahtuu Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johdolla helmikuun 2022 aikana.
HX-järjestelmän käytön vaatimiin infrastruktuurin muutoksiin Suomessa on varattu lisäksi 777 miljoonaa sekä myöhemmin tehtäviin sopimuksiin ja sopimusmuutoksiin 823,8 miljoonaa euroa. HX-järjestelmälle on suunniteltu tulevaisuudessa erillisrahoituksella kaksi elinkaaripäivitystä arvoltaan noin miljardi euroa per päivitys. HX-järjestelmän elinkaaren aikaisten käyttökustannusten tavoite on vuodesta 2031 alkaen korkeintaan 10 % puolustusbudjetista eli 254,1 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2021 kustannustasossa mitattuna.
F-35A-hävittäjät toimitetaan vuosina 2025–2030 ja muut tuotteet ja palvelut 2022–2030. Ensimmäiset suomalaishävittäjät toimitetaan vuonna 2025, ja ne saapuvat Suomeen vuonna 2026. Aluksi Ilmavoimien lento- ja maahenkilöstön F-35A-koulutus aloitetaan Yhdysvalloissa, jossa on tarkoitus kouluttaa nopeasti ensimmäinen laivue (18 lentäjää). Tästä johtuen ensimmäiset kuusi toimitettua F-35A-hävittäjää ovat aluksi käytössä Yhdysvalloissa. Tämän jälkeen 2026 koulutus sekä oppinsa jo saaneet suomalaiset F-35-käyttäjät ja kouluttajat siirtyvät kustannusten alentamiseksi Suomeen ja prosessi jatkuu kotimaassa.
Koska tänä päivänä monitoimihävittäjien aseistus on standardisoitua eikä hävittäjäkohtaista, tulevissa suomalaisissa F-35A-hävittäjissäkin pystytään käyttämään valtaosin myös klassisille Hornet-hävittäjille aiemmin hankittua aseistusta. Aivan erityisesti tämä koskee Hornet-kaluston MLU2-elinkaaripäivityksen myötä vuodesta 2012 alkaen hankittua ilmasta maahan -aseistusta: lyhyen kantaman ohjautuvia JDAM-pommeja (907 kg:n GBU- 31(V)1/(V)3, 454 kg:n GBU-32 ja 227 kg:n GBU-38A), keskipitkän kantaman
497 kg:n AGM-154 JSOW -liitotäsmäpommeja ja pitkän 370 km:n kantaman 1 021 kg:n AGM-158A JASSM -risteilyohjuksia. F-35A-hävittäjissä pystytään myös käyttämään Horneteihin aiemmin hankittuja AIM-9X Sidewinder- ja AIM-120C-7 AMRAAM -ilmataisteluohjuksia. HX-järjestelmän uudet ilmasta maahan- ja ilmasta pintaan -aseet on tarkoitus tarvittaessa valita viimeistään vuonna 2035. Lockheed Martinin lopulliseen kevään 2021 tarjoukseen sisältyivät erilaiset ilmasta maahan- ja ilmasta pintaan -aseet, joista osan tuotekehitys on vielä kesken: SDB I- ja II -liitotäsmäpommeja, lyhyen kantaman ohjautuvia JDAM-perheen pommeja sekä Joint Strike Missile- (JSM) ja AGM-158B JASSM-ER -risteilyohjuksia.
Kyseeseen voivat tulla myös muut tällä aikataululla saataville tulevat aseet. Tähän on varattu 823,8 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat ei ole ottanut kantaa mahdolliseen tulevan sukupolven ilmataisteluohjusten hankintaan. Lockheed Martinin HX-järjestelmä ostetaan valtioiden välisellä Foreign Military Sales (FSM) -kauppana, jossa tilaajan edustajana amerikkalaisen alan teollisuuden suuntaan toimii Yhdysvaltojen puolustushallinto, joka pystyy neuvottelemaan parhaimmat toimitusehdot mutta velottaa palveluksistaan 3,2 %:n provisiopalkkion. Menettelyssä ei ole kiinteitä kappalehintoja ja toimitusaikoja, vaan ne tapahtuvat hankintabudjettipohjaisesti sidottuna muihin Yhdysvaltojen asevoimien tilauksiin ja muihin FMS-menettelyn vientitilauksiin, jolloin kaikki hankinnat keskittämällä päästään parhaimpiin ehtoihin. Käytännössä Suomen yli 30 vuoden ajan amerikkalaisaseistuksen hankinnoissa käyttämällä FMS-menettelyllä saadaan parhaimmat ehdot alhaisimmilla riskeillä, mutta samalla kappalehinnat ja toimitusajat saattavat vaihdella.
Ja se kone…
Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjäperhe on maailmanhistorian mittavin, eniten huomiota herättänyt, kallein ja kunnianhimoisin sotilasilmailuohjelma. Se on ainoa hävittäjäohjelma, jossa samanaikaisesti kehitetään hävittäjä kolmena eri tukeutumisympäristöversiona eri puolustushaarojen tarpeisiin.
Maatukikohdista toimiville ilmavoimille on kehitetty perinteisesti nouseva ja laskeutuva (CTOL) F-35A-malli, raskailta tukialuksilta toimiville merivoimille katapulttiavusteisesti ilmaan nouseva ja jarruvaijeriavusteisesti laskeutuva (CATOBAR) F-35C-malli sekä merijalkaväelle maalta ja pinta-aluksista toimiva, lyhyen nousukiidon ja pystysuoran laskeutumisen (STOVL) F-35B-malli. Kaikkia kolmea mallia kehitetään samanaikaisesti pyrkien siihen, että niissä olisi mahdollisimman paljon yhteistä teknologiaa, ratkaisuja ja osia. Tämän vallankumouksellisen ja kunnianhimoisen tavoitteen takana olivat Yhdysvaltojen kylmän sodan jälkeiset alemmat puolustusbudjetit ja niiden säästöpaineet. Toisena tekijänä oli vankka usko siihen, että häiveteknologia ja ylivoimainen tilannekuva ovat voiton takaavia valttikortteja tulevaisuuden ilmasodankäynnissä. Ajan myötä F-35-hävittäjäohjelma kehittyikin ainakin Yhdysvalloissa miltei vaihtoehdottomaksi ilmasodankäynnin ratkaisuksi.
Osta Suomen Sotilas lähimmästä lehteä myyvästä Lehtipisteestä: https://www.lehtipiste.fi/923282.html
Tilaa Suomen Sotilas: https://suomensotilas.fi/tilaa/
