Valko-Venäjällä pidetty Venäjän ja Valko-Venäjän liittovaltion asevoimien tarkastusharjoitus eteni odotetulla tavalla maavoimakomponentin harjoitellessa liikkuvaa puolustusta, vastahyökkäystä sekä maahanlaskun torjuntaa. Harjoitusviikon edetessä yhä useampi taisteluharjoitus päättyi taisteluammuntaan. Maavoimien taistelua tuettiin taktisoperatiivisilla ilmavoimilla, tykistöllä ja raketinheittimillä. Ilmapuolustusjoukot puolestaan suojasivat taisteluharjoitusjoukkoja vihollisen ilmahyökkäyksiltä.
Maavoimakomponentin suorituskykyä lisättiin molempien maiden asevoimien erikoisjoukoilla. Ne harjoittelivat muun muassa tuliylläköitä (taisteluammunnoin) vihollisen selustassa.
Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien Liittolaisten päättäväisyys -2022-tarkastusharjoituksen sovellettu vaihe pidettiin Obuz-Lesnovskin harjoituskentällä lauantaina 19. helmikuuta. Harjoitus koostui samoista elementeistä kun mitä kyseisellä suunnalla on totuttu näkemään Zapad-harjoitusten yhteydessä. Erona nyt pidetyssä operatiivisen tason harjoituksessa verrattuna strategisen tason Zapad-harjoituksiin oli tällä kertaa se, että maavoimakomponentin ja maahanlaskujoukkojen taistelu käytiin astetta pienemmässä mittakaavassa.
Perinteisen tavan mukaan harjoitus huipentui maavoimakomponentin vastahyökkäykseen, jolla maahan tunkeutunut vihollinen lyötiin. Maavoimien taistelua tukivat tykistö- ja raketinheitinjoukot sekä taktisoperatiiviset ilmavoimat. Venäläisen syvän taistelun periaatteiden mukaan viholliseen vaikutettiin samanaikaisesti omassa selustassa, päätaistelualueella sekä vihollisen selustassa.
Sovelletussa vaiheessa valkovenäläiset erikoisoperaatiojoukot ja venäläiset maahanlaskujoukot taistelivat omassa selustassa olleita vihollisen tiedustelu- ja tuhotyöryhmiä sekä tilapäisesti miehitetyillä alueilla olleita vihollisia vastaan. Päätaistelualueen maavoimakomponentti muodostui puolestaan valkovenäläisen mekanisoidun prikaatin joukoista ja venäläisestä merijalkaväestä. Vihollisen selustassa olleita komentopaikkoja ja muuta tärkeää infrastruktuuria moukaroitiin kaukotoimintailmavoimien Tu-22M3-pommikoneilla ja Iskander-ohjuksilla.
Kokonaistilanne huomioiden ei ollut sattumaa, että samanaikaisesti Euroopassa kärjistyneen turvallisuustilanteen ja Valko-Venäjällä pidetyn sotaharjoituksen päätösvaiheen kanssa Venäjän järjesti samanaikaisesti (lauantaina 19.2.) Strategisten ohjusjoukkojen kokonaisvaltaisen harjoitukseen, mikä normaalin harjoitusrytmin vallitessa pidetään syksyisin joitakin viikkoja vuotuisen strategisen pääsotaharjoituksen jälkeen. Nyt pidettyyn harjoitukseen osallistui joukkoja ydinasetriadin kaikista komponenteista (maa, meri, ilma) ja harjoituksessa laukaistiin ballistisia sekä risteilyohjuksia. Menettelyllään Venäjä korotti panoksia kertaheitolla, kun se järjesti poikkeukselliseen aikaan hyökkäyssotaan tarkoitettujen ydinaseiden harjoituksen. Tämä on tulkittavissa paitsi Ukrainan ja lännen painostuksen lisäämiseksi myös Valko-Venäjällä pidetyn sotaharjoituksen viimeiseksi niitiksi.
Eikä tässä vielä kaikki. Valko-Venäjällä pidetyn harjoituksen oli määrä päättyä sunnuntaina 20. helmikuuta, mutta viikonlopun aikana Venäjä ja Valko-Venäjä ilmoittivat, että harjoitus jatkuu, koska sotilaallinen aktiivisuus liittovaltion rajoilla on lisääntynyt ja tilanne Donbasissa kärjistynyt. Tämän menettelyn selkeänä tavoitteena on lisätä painostusta Ukrainan suuntaan. Seuraava askel Valko-Venäjän suunnalla voi olla se, että Venäjä perustaa sinne jo pitkään toivomiaan sotilastukikohtia, mutta joiden perustamisen presidentti Aljaksandar Lukašenka on tähän mennessä onnistunut estämään. Tilanne on nyt kuitenkin muuttunut aikaisempaan nähden merkittävästi Kremlin pelastettua Lukašenkan tämän vaalisotkuista, joten hän on tätä nykyä täysin Moskovan talutusnuorassa.
Kuva: Tu-22M3M (Dmitry Terekhov from Odintsovo, Russian Federation – Tu-22M3M GEFEST, CC BY-SA 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=41719301)
