Jääkäriprikaati järjestää Puolustusvoimien arktisen koulutuksen osaamiskeskuksena talvisodankäynnin kurssin 7.–21.1.2022 Sodankylässä. Kurssille osallistuu suomalaisia, yhdysvaltalaisia, virolaisia, ranskalaisia ja isobritannialaisia sotilaita. Ulkomaalaisia sotilaita osallistuu kurssille tällä kertaa 12 henkeä.
Talvisodankäynnin kurssin tavoitteena on kehittää sotilaiden ammattitaitoa arktisissa talviolosuhteissa vaadittavan taistelutekniikan käytössä, toimintakyvyn ylläpidossa ja henkilökohtaisissa selviytymistaidoissa. ”Kaikki kurssilaiset eivät välttämättä läpäise kurssia”, toteaa Jääkäriprikaatin komentaja Sami-Antti Takamaa.
Kurssin ensimmäisessä vaiheessa osallistujille koulutetaan talvisodankäynnin perusteet sekä toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvät selviytymistaidot. Toisessa vaiheessa testataan sotilaiden osaaminen koulutetuissa kokonaisuuksissa sovelletussa maastoharjoituksessa.
Meille suomalaisille tutut kylmässä selviytymisen keinot, kuten kerrospukeutuminen ja tulentekotaidot tulevat tutuiksi käytönnön harjoittelun kautta. Omat niksinsä on toki nuotion rakentamisessa paksun hangen päälle tai tuluksien käyttö tulen sytyttämiseen. Vähän erikoisemmat ja vaativammat erätaidot, kuten majoittuminen ääriolosuhteissa ilman telttoja esimerkiksi lumikiepissä on varmasti uusi kokemus ulkomaalaisille kuin myös monelle suomalaiselle.
Vaativat olosuhteet niin sään, paksun lumen, pitkän pimeyden kuin metsässä suunnistamisenkin osalta vaativat sotilailta ennakointia ja jatkuvaa varautumista. Itsensä täytyy pitää lämpimänä ja toisaalta kovaa hikoontumista pitää välttää. ”Avainsana on toimintakyky. Jos et ole toimintakykyinen et voi myöskään taistella”, korostaa Takamaa.
Taistelutekniikassakin on omat vinkeensä niin yksittäisen taistelijan kuin joukonkin osalta. Esimerkiksi paksussa pehmeässä lumessa suksien kanssa liikuttaessa henkilökohtaisen aseen tehokas käyttö vaatii omia niksejään. Ei voi heti heittäytyä maahan ja aloittaa tarkkaa tulitusta, kuten lumettomissa olosuhteissa. Muutoin saattaa löytää itsensä hangen sisältä ilman mitään tähystysmahdollisuuksia, aseen tähtäimet ja piippu täynnä lunta. Takamaa tähdentää, että ”paksussa hangessa sukset ovat väline, joista ei kannata luopua heppoisin perustein, edes hyökkäyksessä”.
Kurssin ehkä tunnetuin harjoite, jäihin vajoaminen hiihtäessä tulee varmasti olemaan yksi ikimuistoisimmista kokemuksista ulkomaalaisille kurssilaisille. Tilanne simuloidaan hiihtämällä avantoon rinkka selässä ja sitten pitääkin pelastautua jäistä ylös. Jäälle takaisin päästyään sotilaat eivät juokse suoraan saunan lämpimään, vaan kuten tositilanteessakin, vaihtavat kuivaa päälle ja tekevät tulet taistelukunnon palauttamiseksi. Hyvä ja kannatettava toimintatapa kaikille jäällä liikkujille, pidä naskalit ja sauvat saatavilla sekä repussa vaihtovaatteet siten, että ne eivät pääse kastumaan.
Kovissa olosuhteissa toimiminen osoittaa konkreettisesti myös sen, kuinka joukon tehtävän täyttäminen menestyksekkäästi riippuu jokaisen panoksesta ja yhdessä tekemisestä – avun tarjoamisesta kanssataistelijoille ja vastuun jakamisesta kunkin kyvyn mukaan. Vahvemmat tekevät vähän enemmän. Tällainen harjoitus on erinomainen ympäristö, jossa yhteishenki syntyy kuin itsestään.
Monelle ulkomaalaiselle jo pelkkä hiihtäminen umpihangessa, vaihtelevassa maastossa on varmasti haastava kokemus. Lisänä tulee tietysti raskas rinkka, ase ja eiköhän vaikeusastetta lisätä myös ahkionvedolla.
Eversti Sami-Antti Takamaa toteaa, että ulkomaalaisten sotilaiden osallistuminen talvisodankäynnin kurssille on osa Maavoimien kahdenvälistä koulutusyhteistyötä. Kursseilta saadut kokemukset siirretään kotimaan koulutukseen ja kansallisen puolustuksen kehittämiseen. Jotain ulkomaalaisilla on toki aina meillekin annettavana myös tämän kurssin tiimoilta, mutta suurin kansallinen hyöty saadaan muista harjoituksista. Komentaja jatkaa: ”Suomalainen talvi eroaa monella tapaa esimerkiksi Pohjois-Norjan tai Alaskan talvesta. Kurssilla kyse on kumppanuuteen perustuvasta reilusta vaihdosta. Me tarjoamme tätä erityisosaamista, ja olemme saamapuolella muissa yhteistoimintamuodoissa. Koulutamme kouluttajia, jolloin he voivat siirtää opit soveltuvin osin oman maansa koulutusjärjestelmään”.
Aiemmilla kursseilla mukana on ollut Puolustusvoimien henkilöstön ja ulkomaalaisvieraiden lisäksi myös Rajavartiolaitoksen henkilöstöä ja reserviläisiäkin.
Näin korona-pandemian aikana kurssi toimeenpannaan luonnollisesti kansallisten ja Puolustusvoimissa voimassa olevien varotoimien ja rajoitusten edellyttämällä tavalla.
