Seuraava siirto?

Kolumnit
Jaakko Puuperä

Suomen Sotilaan saaman tiedon mukaan Venäjä on valmistautunut koko Ukrainan kattavaan invaasioon, jonka kärki ja painopiste todennäköisimmin suuntautuu Kiovaan. Kiovan valtaus veisi Ukrainan hallinnolta sen uskottavuuden ja mahdollistaisi nukkehallituksen nimittämisen koko maahan. Venäjälle olisi sen jälkeen samantekevää, jatkuuko vastarinta Länsi-Ukrainassa, koska sen voisi tiedotusvälineiden hallinnan avulla leimata terrorismiksi ja eristää. Venäjälle sotiminen ”fasisteja ja banderalaisia” vastaan sopisi oikein hyvin. Vastarinnan tekijät leimattaisiin terroristeiksi ja Suomessakin muistuteltaisiin Yhdysvaltojen terrorismin vastaisesta sodasta.

Valmistelut Ukrainan miehittämiseksi on siis tehty, mutta on mahdoton sanoa, annetaanko lopulta lähtökäsky. Läntisillä suurvalloilla on vielä tätä kirjoitettaessa mahdollisuus estää se, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että kukaan ei aio tosissaan estää Venäjää pyrkimästä koko Ukrainan miehittämiseen.

Venäjän propaganda on sotavaihteella – piittaamatta konfrontaatiosta koko länsimaailman kanssa. Venäjä ei odota sellaisia seuraamuksia, jotka oikeasti sattuisivat siihen – mahdolliset sanktiot pyörretään kyllä nopeasti sen jälkeen, kun Venäjä on asettanut länsimaat tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Näin on käynyt joka kerran ennenkin.

Invaasio näyttää siis – jos kohta ei varmalta – niin erittäin todennäköiseltä.

Venäjän joukot on ryhmitetty Belgorodiin Harkovan valtausta varten, Rostovin lääniin kaakon valtausta varten sekä tuhansia miehiä Transdnistriaan, Ukrainan länsipuolelle, Dnestrin itärannalle, mahdollisia Odessan lääniin suuntautuvia operaatioita varten tai vaihtoehtoisesti operoimaan Moldovassa, jonka olemassaolo voi myös olla uhattuna. Jos Kiova on Venäjän päätähtäimessä, pääjoukot hyökännevät kuitenkin Brjanskin läänistä idässä suoraan Kiovaan. Tätä varten on jo haettu Valko-Venäjältä lupa sen alueen käyttöön hyökkäyksen ilmatuen varmistamiseksi.

Kiovan onnistunut nopea valtaus veisi Ukrainalta kansainvälisen tuen. Toisaalta jos ukrainalaiset onnistuisivat mobilisoimaan maanpuolustuksensa niin, että se varmistaisi riittävän hidastamisen, läntinen maailma saattaisi ainakin herätä unestaan.

Usein kaikkea, mihin on valmistauduttu, ei panna toimeen, varsinkaan jos pelkkä uhkailu riittää. Nykytilanteeseen on tultu siksi, että Lännen uhat eivät enää ole uskottavia, koska niiden toimeenpanoon ei Moskovassa uskota.

Vallan saaminen Ukrainassa on Venäjän ilmiselvä tavoite. Toinen tavoite on mahdollisesti saada länsi kääntämään selkänsä Itä-Euroopalle ja samalla kasvattaa heikon Venäjän asemaa suhteettomasti koko Euroopassa häikäilemättömällä voimapolitiikalla. Venäjä on johdonmukaisesti vaatinut asioiden hoitamista välieurooppalaisten päiden yli suoraan läntisten suurvaltojen kanssa tehtävällä etupiirisopimuksella. Tarkoituksena on paitsi ukrainalaisten, myös puolalaisten, balttien, suomalaisten ja muiden Venäjän etupiiriin maksimissaan luettavien kansojen sivuuttaminen. Putin epäilemättä haluaisi nähdä uuden Jaltan konferenssin, jossa hän saa läntisiltä suurvalloilta takeet mahdollisimman suurelle vaikutuspiirille Itä-Euroopassa, ja jossa Amerikan ja Euroopan heikot johtajat nähtäisiin alistumassa Venäjän jokaiseen vaatimukseen. Jotain tällaista Putinilla lähipiireineen on luultavasti suunnitelmissa ehtona sille, että Ukrainan täysi invaasio vältettäisiin – mutta tulokset olisivat tietysti ukrainalaisten kannalta lopulta aivan samat. Aivan kuten kävi aikoinaan vain vuotta Münchenin konferenssin jälkeen tshekeille. Siis 75 vuotta sitten.