Artikkelit

Suomeen saapuu syyskuun aikana norjalaisia lento-opiskelijoita. He osallistuvat Hawk-vaiheen lentokoulutukseen Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Koulutusyhteistyö alkaa poikkeuksellisen vauhdikkaasti, sillä sitä koskeva sopimus allekirjoitettiin vasta kuluvan kuun aikana. Norjan ilmavoimien henkilöstö saapuu perehtymään tehtäviinsä
Ilmavoimat järjestää Baana 23 -maantietukikohtaharjoituksen Tervossa Pohjois-Savossa. Harjoitus alkoi maanantaina, ja se päättyy kuluvan viikon perjantaina. Baana on Ilmavoimien vuosittainen maantietukikohtaharjoitus, jonka järjestämisvastuu kiertää Ilmavoimien eri joukko-osastoissa. Tänä vuonna on vuorossa Karjalan lennosto.  Ilmavoimat
Ukraina sai Australiasta Spypaq-yhtiön valmistamia halpoja pahvilennokkeja, ”lentäviä pahvilaatikoita”. Nämä ovat vahvasta pahvista tehtyjä ”rakennussarjoja”. Lennokki on vahapäällysteistä vahvaa pahvia, jotta se ei sula lennon aikana sadekelillä. Lennokki tulee IKEA-tyyliin
Uutta kaupallisten droonien sodassa Ukrainasta. Ennestään on tuttua, että kaupallisista harrastelijalennokeista on pudotettu kaikissa Ukrainan etulinjataisteluissa erilaisia pikkupommeja. On ollut käsikranaatteja ja erityisen paljon varta vasten valmistettuja pikkuräjähteitä. Nyt ukrainalaiset ovat
 Sissisota on ollut aina suomalaisilla verissä. Osittain siksikin, että se on ollut pakko. Vastarintaan on ryhdytty, mutta aseita ja muuta kalustoa on ollut rajoitetusti. On ollut siis pakko turvautua epäsymmetrisiin
Yhdysvaltojen ilmavoimien Northrop Grumman B-2 Spirit häivepommikone kosketti ensimmäistä kertaa Euroopassa maan pintaa eilen. Se laskeutui Norjaan, Ørlandiin, joka on jotakuinkin Vaasan korkeudella Norjan rannikolla. Kone ”kuumatankattiin”, eli polttoainetäyttö tehtiin
Suomalaisten sotamateriaaliapu Ukrainalle Presidentti Sauli Niinistö päätti äskettäin, elokuun lopulla, 18. puolustustarvikeapupaketin lähetyksestä Ukrainaan. Avustuspaketin arvo on noin 94 miljoonaa euroa. Kuten jo aiemminkin, lähetettävää materiaalia ei ilmoiteta julkisuuteen. Nykyisessä tilanteessa Suomelle
Elokuun 23. päivänä 1943 eli 80 vuotta sitten upposi miinalaiva Riilahti Suomenlahdella Kotkan edustalla. Alus oli suorittamassa sukellusvenekuuntelua pysäytetyin konein, kun venäläiset moottoritorpedoveneet pääsivät yllättämään sen. Liikuntakyvytön alus sai torpedon

Kolumnit

Huurukko on kovasti seurannut mitä tuolla Ukrainan suunnalla tapahtuu. Aikanaan lapsena Huurukko kuunteli, kun isä luki tarinoita Tapani Löfvingistä ja Rothista ja Spoofista. Isä oli pikkulapsena joutunut katsomaan, kun pommikoneen konekiväärimies
Länsi epäröi Ukrainan auttamista pitkään. Yhtenä keskeisimmistä syistä oli pelko joukkotuhoaseiden – erityisesti ydinaseiden – käytöstä, jos ”Venäjää provosoitaisiin”. Epäröinti ei auttanut, vaikka ydinräjähdyksiltä onkin toistaiseksi vältytty. Nova Kakhovkan padon tuhoaminen vertautuu kansainvälisen
Yleisradion mukaan Venäjän ulkoministeriö on tänään kutsunut Suomen Moskovan-suurlähettilään Antti Helanterän puhutteluun. Lisäksi itänaapuri on ilmoittanut sulkevansa suurlähetystönsä Lappeenrannan-kanslian heinäkuun alussa. Samaan aikaan lakkaa Suomen Pietarin-pääkonsulaatin alaisuuteen kuuluneiden Petroskoin ja Murmanskin-yksiköiden
Helsingin Sanomat julkaisi vast’ikään gallup-kyselynsä tulokset, jossa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä otsikon kysymyksiin. Tiesivätkö kansalaiset mistä puhutaan? Mitä Naton jäsenien ydinaseharjoittelu oikeastaan olisi ja mitä olisivat Naton tukikohdat Suomessa?    Menemättä tarkemmin
Kansainvälisessä politiikassa asetetaan ajoittain punaisia viivoja – rajoja, joita ei ole kertakaikkisesti ole syytä ylittää. Yksi tällainen on sotilaallinen hyökkäys Nato-maata kohtaan. Mikään valtio ei ole toistaiseksi tahtonut testata Artikla 5:n ja
Huhut Ukrainan vastahyökkäyksestä kiihtyvät. Pohjoismaiset johtajat tavattuaan presidentti Volodymyr Zelenskyi jatkoi matkaansa Saksaan ja pian myös Ranskaan. Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen pitkään empineet Berliinin päättäjät ovat vihdoin löytäneet selkärankansa ja valmisteilla on nyt
Suomessa on Venäjän vuodentakaisen suurhyökkäyksen ja sitä seuranneen turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin myötä herännyt valtava kiinnostus Venäjää, mutta myös sen vähemmän tunnettuja rajanaapureita sekä Neuvostoliiton aikanaan miehittämiä Keski-Euroopan maita – erityisesti Puolaa
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim – tuolloin vielä liitoksissaan natisevan Venäjän armeijan upseeri – totesi vuonna 1917, ettei voisi enää jatkaa tehtävässään Romanian rintamalla ja siirtyi Odessan (ukrainalaisittain Odesan) kautta

Tilaa nyt Ukraina-extra

100-sivuinen erikoisnumero kotiinkannettuna

Soita (03) 4246 5334

Voit tilata myös sähköpostitse [email protected]

9,50€

Lue Suomen Sotilas Digilehtiä

m

Suomen Sotilas on vuodesta 1919 ilmestynyt riippumaton sotilasaikakausjulkaisu, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

Yhteystiedot

Yhteystiedot

Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelumme on
auki arkisin klo 9-16

Puh: (03) 4246 5334
Fax: (03) 4246 5341

Toimitusjohtaja

Kai Ahotupa
Puh: 040 041 8705
kai.ahotupa(at)suomensotilas.fi

Vastaava toimittaja


Kai Ahotupa

Puh: 040 041 8705
kai.ahotupa(at)suomensotilas.fi

Taitto ja ulkoasu

Matti Vartiala
Puh: 040 589 4547
kalevantuli(at)saunalahti.fi